Palkkaa harjoittelija

Yliopisto-opiskelijoiden opintoihin liittyy pakollinen tai vapaavalintainen harjoittelu, jonka tavoitteet ovat sekä koulutuksellisia että yliopistojen ja työelämän vuorovaikutukseen tähtääviä. Harjoittelun pakollisuus ja laajuus vaihtelevat tutkinnon mukaan; keskimäärin kesto on kolme kuukautta.  

Usein harjoittelu sijoittuu kesäaikaan, mutta usein muuhun kuin loma-aikaan sijoittuva harjoittelu voi hyödyttää enemmän sekä työnantajaa että opiskelijaa. Harjoittelulla on suuri merkitys oman alan työkokemusta tarjoavana oppimiskokemuksena ennen valmistumista.   

Harjoittelu poikkeaa muista työsuhteista siinä, että keskeisenä tavoitteena on oppiminen ohjaajan tuella. Keskeistä ei ole pelkästään työn sisältö suhteessa opiskelualaan vaan myös tutustuminen työyhteisöön, erilaisiin työn tekemisen menetelmiin, organisaatioon ja sen sidosryhmiin.  

Harjoittelijan palkkaus ja työsopimus

Harjoittelupaikan varmistuttua opiskelija tekee työnantajansa kanssa sopimuksen palvelussuhteeseen ottamisesta. Sopimus on hyvä tehdä kirjallisena. Opiskelijan harjoittelu on perusteltu syy tehdä määräaikainen sopimus. Palvelussuhdemuotona voi olla joko työsuhde tai virkasuhde. Harjoittelijan palkan tulee olla vähintään Kelan työssäoloehdon mukaista. Harjoittelijalle voi kuitenkin maksaa tätä suurempaa palkkaa. Harjoittelupaikka vastaa opiskelijasta työsopimuslain ja muiden työnantajan velvollisuuksien mukaisesti. 

Erilaisia työsopimusmalleja löydät mm. työsuojeluhallinnon verkkopalvelusta ja ammattijärjestöjen www-sivuilta.  

Harjoittelutuki 

Opiskelija voi saada omasta yliopistostaan rahallista harjoittelutukea. Yliopiston tukeman harjoittelun ensisijaisen tavoitteena on tarjota opiskelijalle mahdollisuus ensimmäiseen oman alan työkokemukseen. Katso lisätietoa siitä, miten harjoittelutuki toimii: Yliopistojen harjoittelutuki

Ennen harjoittelua ja perehdytys harjoittelun aikana

Perehdytykseen kannattaa kiinnittää huomiota jo ennen opiskelijan harjoittelujakson alkua ja suunnitella ja toteuttaa se huolellisesti. Näin opiskelija pääsee harjoittelussaan reippaasti alkuun. Harjoittelijalle tulee nimetä ohjaaja, jonka puoleen harjoittelija voi kääntyä alkuperehdytyksen jälkeenkin. Harjoittelijan työtehtävät ja tavoitteet on hyvä käydä läpi ohjauskeskustelussa harjoittelun alussa.  

Perehdytyksessä harjoittelija tutustuu tehtävien ja järjestelmien lisäksi myös työyhteisöön sekä organisaatioon. Opiskelijalle voi esimerkiksi sopia tapaamisia tai keskusteluhetkiä myös muiden työntekijöiden kuin ohjaajan kanssa ja tilanteen mukaan hän voi olla mukana myös sellaisissa kokouksissa, jotka eivät suoraan liity hänen työtehtäviinsä, mutta jotka auttavat ymmärtämään organisaatiota ja sen toimintaa. 

Tarkistuslista  

  • Tarvittavat työvälineet (tietokoneet jne.)  
  • Pääsy tarvittaviin järjestelmiin  
  • Opastus (etä)järjestelmien käyttöön  
  • IT-tuki  
  • Perehdytysajat sovittu  
  • Keskusteluajat harjoittelun varrelle sovittu  
  • Tutustuminen työyhteisöön  
  • Tutustuminen organisaatioon  
  • Yhteisön käytännöt tutuksi  
  • Työaikaan ja sairaslomiin liittyvät käytännöt tutuksi  
  • Tilanteen läpikäynti alussa, välissä ja lopussa: tavoitteet, sujuvuus, työtavat  
  • Palautemahdollisuus  
  • Mahdollisuus saada apua / kysyä 

Alussa asetettuihin tavoitteisiin on hyvä palata ohjauskeskusteluissa. Myös työtehtävien sujumiseen ja työn suunnitteluun on hyvä kiinnittää huomiota.  

Harjoittelun jälkeen

Harjoittelijalle tulee kirjoittaa työtodistus, joka sisältää arvion harjoittelusta. Harjoittelusta saatava työnantajan palaute opiskelijalle on tärkeää tämän oman osaamisen tunnistamisen ja henkilökohtaisen kehittymisen kannalta.  Jotkut yliopistot keräävät myös erikseen työnantajapalautetta harjoitteluista. Palaute on tärkeää myös tutkinto-ohjelmalle, jotta koulutusta voidaan kehittää vastaamaan työelämän tarpeita.