Maistereiden uraseuranta


Aarresaari-verkosto seuraa aktiivisesti akateemisten sijoittumista työelämään. Viimeisimmät tulokset löytyvät Uusimmat tulokset sivulta. Uraseuranta-aineistoista tehdyt julkaisut, raportit ja tiedotteet löytyvät Julkaisut sivulta.


Maistereiden uraseurannan prosessi 


Uraseurannan kohderyhmänä ovat 5 vuotta aiemmin valmistuneet ylemmän korkeakoulututkinnon ja ns. päättyvän alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet. Kohderyhmän yleiskuvauksena käytetään termiä maisterit. 


Toteutus


Aarresaaren uraseurantaryhmä koordinoi uraseurantakyselyiden toteutusta valtakunnallisesti. Yliopistot päättävät yhdessä kyselylomakkeen sisällön, tiedonkeruun ajankohdan sekä toteutustavan. Näin varmistetaan, että eri yliopistojen keräämät aineistot ovat vertailukelpoisia keskenään ja niistä voidaan muodostaa valtakunnallinen aineisto. Jokainen yliopisto on kuitenkin viimekädessä itse vastuussa omasta kyselystään ja sen lähettämisestä omille alumneilleen.


Kyselyn toteutuksessa ovat yhteistyökumppaneina Tampereen yliopiston tilastotieteen tutkimuspalveluyksikkö TUPA, joka mm. huolehtii tiedonkeruun koordinaatiosta ja paperilomakkeiden tallennuksesta sekä CSC (Tieteen tietotekniikan keskus), jonka ARVO-kyselytyökalua käytetään sähköisen lomakkeen toteutuksessa. 


Mitä valmistuneilta kysytään? 


Valtakunnallisessa yliopistojen yhteistyönä toteutettavassa maistereiden uraseurantakyselyssä kerätään tietoa akateemisten työmarkkinoille sijoittumisen laadusta ja tarkoituksenmukaisuudesta, työuran kehityksestä sekä tyytyväisyydestä suoritettuun tutkintoon. Kyselyllä saadaan ajantasaista tietoa yliopistojen laadunvarmistus- ja ohjaustyöhön sekä tutkimuskäyttöön.  


Valmistuneilta kartoitetaan heidän tyytyväisyyttänsä tutkintoon, työuran kokonaisuutta sekä tämänhetkistä työtilannetta. Lisäksi kyselyssä selvitetään valmistuneen työllistymisen laatua sekä työssä tarvittavaa osaamista ja sen kehittymistä yliopisto-opintojen aikana. Kysely sisältää korkeakoulujen rahoitusmalliin liittyviä kysymyksiä, joiden tarkoitus on mm. selvittää laadullisen työllistymisen toteutumista. Lue lisää tulosten vaikuttamisesta yliopistojen valtiolta saamaan rahoitukseen alempaa tältä sivulta.  


Tutustu syksyn 2022 maisterien uraseurannan sisältöihin (pdf)

Aineiston käsittely

Vastaukset käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti. Vastaajan antamat tiedot yhdistetään henkilökohtaisen tunnisteen avulla opintorekisteristä (valtakunnallinen VIRTA-opintotietojärjestelmä) saatuihin taustatietoihin (esim. koulutusala ja pääaine). Vastauksista koostettavassa aineistossa ei säilytetä henkilön suoria tunnistetietoja, ja tulokset raportoidaan (esim. Töissä.fi) aina siten, ettei yksittäisen vastaajan antamaa palautetta voida tunnistaa. Aineistoja voidaan luovuttaa ilman suoria tunnistetietoja tutkimustarkoituksiin myös yhteistyökumppaneille (esim. ammattijärjestöille kuten AKAVA). Anonymisoidut aineistot säilytetään sähköisessä muodossa Tietoarkistossa. Yksityiskohtaisemmat tiedot mitä tietoja käsittelemme ja miten, löytyvät tietosuojaselosteesta yliopistojen omilta sivuilta ja tästä linkistä.

Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi on yhteydessään toimivan Palauteryhmän toimesta laatinut yliopistojen palautekyselyiden yhteiset eettiset periaatteet (pdf). Periaatteet asettavat reunaehdot yliopistojen yhteisten kyselyiden toteuttamiselle, ja niiden avulla pyritään tarkentamaan muun muassa vastaajarekrytointiin liittyviä käytäntöjä. Tarkemmat tiedonkeruun prosessikuvaukset löytyvät kyselyjen omilta sivuilta.

Tutkimusyhteistyö


Uraseuranta-aineistot ovat saatavissa tutkimuskäyttöön sekä opinnäytetöihin Tietoarkiston AILA-palvelusta. Esimerkkejä julkaisuista ja artikkeleista, joissa on hyödynnetty uraseuranta-aineistoja, löytyy sivulta Julkaisut. Lisätietoa uraseuranta-aineistosta saat ottamalla yhteyttä oman yliopistosi yhteyshenkilöön.  


Tulokset vaikuttavat yliopistojen valtiolta saamaan rahoitukseen


Vuodesta 2021 alkaen uraseurantakyselyjen tulokset vaikuttavat yliopistojen rahoitukseen kahden prosentin osuudella. Rahoitusosuuksia laskettaessa huomioidaan kolmen edellisen vuoden tulosten keskiarvo. Ensimmäinen rahoitusmallin kolmen vuoden tausta-aineisto on kerätty vuosina 2017–2019.