Nyt on se aika vuodesta, kun uraseurantoja tekevät pääsevät kaikkein mieluisampaan tehtävään käsiksi eli syksyn 2020 kierroksen tuloksiin. Kuluneena vuonna oman mausteensa tuo koronapandemia ja onneksi Uraseurantaryhmässä oltiin hereillä viime keväänä. Tuolloin päätettiin lisätä kyselylomakkeen loppuun vielä muutama oma kysymys koronapandemian vaikutuksista.
Julkisuudessa on ollut paljon keskustelua siitä, miten epätasa-arvoisesti koronapandemia ja sen rajoitustoimet ovat vaikuttaneet eri toimialoihin: siinä missä verkkokauppa ja ruokakaupat ovat kasvaneet, ravintolat, tapahtuma-ala ja matkailu ovat olleet hätää kärsimässä. Ainakin yliopistoissa siirtyminen etätöihin kävi rivakasti ja sillä tiellä edelleenkin ollaan. Arvaatte siis varmaan missä tätäkin juttua parhaillaan kirjoitan: oman olohuoneeni nurkassa kuunnellen koiran kuorsausta. Koronapandemia on myös kohdellut eri tavoin työtä tekeviä: etätyöläisten määrä kasvoi Suomessa ennätysmäisiin mittoihin, kun taas erityisesti nuorten naisten työttömyyden on raportoitu kasvaneen, koska he usein työskentelevät juuri sellaisilla aloilla ja tehtävissä, joissa etätyöskentely ei ole mahdollista ja työt rajoitusten takia katosivat.
Voisi siis olettaa, että korkeakoulututkinnon suorittaneet ovat selvinneet koronapandemiasta kohtuullisen vähin vaurioin, pystyyhän useita asiantuntijatöitä tekemään etänä ja testattu on myös, että opetus voidaan siirtää verkkoon. Mutta arvailut sikseen, on aika katsastaa, mitä data meille akateemisten työmarkkinoista korona-aikaan kertoo!
Keskityn tässä tarkastelemaan uraseurantakyselyn koronakysymys-patteriston vain yhtä kysymystä:
1. Vaikuttiko koronapandemia ja talouden rajoitustoimet työllisyystilanteeseesi aikavälillä 1.3.-30.9.2020. Vastausvaihtoehdot 1. kyllä, 2. ei, 3. en osaa sanoa
Kaiken kaikkiaan uraseurantakyselyyn vastanneita oli hieman päälle 6500 (kiitokset teille kaikille)! Tästä joukosta 1012 eli 16 %:ia oli vastannut kyllä, eli koronapandemia ja talouden rajoittamistoimet olivat vaikuttaneet heidän työllisyystilanteeseensa maaliskuusta-syyskuulle. Vastaavasti siis 84 %:n työllisyyteen rajoitustoimilla ei ollut ollut vaikutusta. Tältä osin voi siis uraohjaajana huokaista helpotuksesta, koronapandemia ei ollut vaikuttanut kovin suureen joukkoon yliopistosta valmistuneita.
Millaisen joukon sitten muodostavat nämä 16 %:ia, joiden työllisyyteen koronapandemia oli vaikuttanut? Ensinnäkin heistä lähes kaksi kolmesta oli naisia (64 %) ja iältään alle 35-vuotiaita oli lähes yhtä paljon, 60 %:ia. Nuorehkoja ja naisia siis! Koulutusaloittain tarkasteltuna eniten tässä joukossa oli teknilliseltä alalta valmistuneita (18 %:ia) ja lähes saman verran (17 %:ia) humanistiselta alalta. Työtehtävittäin tarkasteluna eniten rajoitustoimet olivat vaikuttaneet suunnittelu-, kehitys- tai hallintotehtävissä (19 %:ia vastanneista) kasvatus- tai opetustehtävissä (16 %:ia) työskenteleviin sekä asiakas- tai potilastyötä tekeviin (15 %:ia). Työnantajittain tarkasteltuna joka kolmas työskenteli suuressa (yli 250 h) työllistävässä yrityksessä ja joka neljäs pienissä tai keskisuurissa yrityksissä. Yhteensä siis noin puolet työskenteli yksityisellä sektorilla. Kolmanneksi isoimman osuuden (20 %:ia) muodostivat kuntasektorilla työskentelevät. Olisi mielenkiintoista tietää yritysten toimiala, mutta sitä ei lomakkeella kysytä. Sillä toimiala voisi myös selittää, miksi juuri suunnittelu-, kehitys- ja hallintotehtävissä toimivia on tässä joukossa eniten, sillä muutoin nämä tehtävät kuulostavat juuri niiltä, jotka voi helposti siirtää etänä tehtäviksi.
Tämä siis on iso kuva, mutta koska ryhmät ovat hyvin erikokoisia, on syytä katsoa myös ryhmien sisälle. Esimerkiksi koko vastaajajoukossa on selkeä enemmistä naisia (64 %:ia kaikista vastanneista), joten jos tarkastellaan tilannetta naisten ja miesten ryhmissä, suhdeluku onkin täysin sama: niin mies-, kuin naisvastaajien työllistymiseen 16 %:lla oli koronarajoituksilla ollut vaikutusta! Eniten vastaajissa on alle 35-vuotiaita (lähes puolet), joten kun tarkastellaan alle 35-vuotiaita ja 35-vuotiaita tai vanhempia, työllistymisvaikutuksia onkin ollut hieman useammalla 35-vuotta täyttäneellä, 17 %:lla ja alle 35-vuotiailla vastaavasti 15 %:lla. Eroja sukupuolten tai eri ikäisten ryhmien välillä ei siis oikeastaan olekaan.
Esittävät taiteet on tuotu julkisuudessa esiin erityisesti koronasta kärsineenä alana, mutta tässä aineistossa ne eivät tule esille. Tämä johtuu siitä, että koulutusaloittain erot valmistuneissa ja sitä mukaa vastaajien määrissä ovat todella suuria. Esim. teknillistieteelliseltä alalta uraseurantaan vastanneita on rapiat 1000, kun taidealoilta vastanneita on vain muutamia kymmeniä. Niinpä, kun vastauksia tarkastellaan koulutusaloittain, eniten rajoitustoimet ovat koskeneet juuri teatterin ja tanssin koulutusalalta valmistuneita, peräti 58 %:ia heistä. Sama ilmiö koskee myös muita taidealoja: seuraavaksi eniten rajoitustoimien työllistymisvaikutuksia oli ollut kuvataiteen alalta valmistuneihin 50 %:in osuudella, ja musiikistakin valmistuneista 45 %:ia. Tähän taidepainotteiseen joukkoon kiilaavat hammaslääkärit, joista lähes puolet, (47 %:ia) oli kokenut rajoitustoimia ja heistä suurimmalla osalla se näkyi lomautuksina. Kaikki tähän kysymykseen kyllä-vastanneet hammaslääkärit työskentelivät asiakas- ja potilastyössä, joten tulos sinällään on ymmärrettävä.
Jos tarkastellaan asiaa työtehtävien sisällä, koronapandemian rajoitustoimet olivat kohdentuneet eniten taiteellista työtä tekeviin, joista peräti 55 %:lla oli vastannut kyllä. Seuraavaksi isoimman osuuden, 28 %:ia muodostivat markkinointia tai viestintä- ja media-alalla työskentelevät. Kolmanneksi suurimman ryhmän muodostivat asiakas/potilastyötä tekevät, 17 %:n osuudella. Työnantajittain tehdyssä tarkastelussa taas esiin nousevat itsensä työllistäjät, joista 40 %:lla rajoitustoimet olivat vaikuttaneet työllistymiseen.
Jäin pohtimaan teknillisiltä ja humanistisilta aloiltakin valmistuneita; heitä kuitenkin oli määrällisesti eniten tässä joukossa. Mitä siis tarkempi tarkastelu voisi kertoa? Ensinnäkin työnantajittain tarkastellessa 80 %:ia teknisiltä aloilta valmistuneista ja 41 %:ia humanistiselta aloilta valmistuneista työskenteli yrityksissä. Työtehtäviä tarkastellessa: lähes puolet työllisyysvaikutuksia kokeneista teknilliseltä alalta valmistuneista työskenteli suunnittelu-, kehitys- tai hallintotehtävissä, seuraavaksi eniten heitä työskenteli markkinoinnin ja myynnin parissa (11 %:ia). Tämä voisi selittää myös sen, miksi juuri suunnittelu-, kehitys-, jne. tehtävät nousivat esille yleensäkin tuloksissa – määrällisesti heitä on paljon, vaikka työtehtävittäin tarkasteltuna eivät ole pahiten rajoitustoimista kärsineiden joukossa. Humanisteilla taas selvästi eniten rajoitukset olivat vaikuttaneet kolmeen eri työtehtäväluokkaan: media- ja viestintäalaan, asiakas/potilastyötä tekeviin sekä opetus/kasvatusalalla työskenteleviin. Juuri nuo kasvatus- ja opetusalan työtehtävät varmaan selittävät myös sen, miksi kuntasektorilla työskentelevien osuus oli seuraavaksi suurin, 15 %:in osuudella.
Ketkä sitten uraseurantakyselyn perusteella välttyivät rajoitustoimilta? Eli ketkä olivat vastanneet kysymykseen ei. Eniten tässä joukossa oli teknilliseltä alalta valmistuneita, 17 %:ia, seuraavaksi eniten kauppatieteelliseltä, 14 % ja kolmanneksi eniten kasvatustieteelliseltä alalta, 13 %:ia. Tämähän on hieman ristiriitaista (= teknillisiltä aloilta valmistuneita on eniten niin kyllä-, kuin ei-vastanneissa), mutta tämä selittyy juuri ko. alojen suurella vastaajamäärällä. Parempi on siis tarkastella vastauksia koulutusalojen sisällä. Tällöin oikeustieteelliseltä alalta valmistuneiden työllisyyteen koronapandemialla oli vähinten vaikutusta, peräti 94 %:ia heistä oli vastannut tähän kysymykseen ei. Mitenkään yllättävää ei liene, että valtaosa lääketieteelliseltä ja terveystieteelliseltä alalta valmistuneista ei myöskään ollut kokenut rajoitusten vaikuttavan työllistymiseensä, molemmissa ryhmissä ei-vastanneiden osuus oli 91 %:ia. Työtehtävittäin tarkasteltuna vaikutuksia ei ollut ollut lainopillista työtä tekeviin (96 %:ia), kirkollista työtä (93 %:ia), samoin 90 %:ia tutkimusta, johtamista/esihenkilötehtäviä tai rahoituksen/taloushallinnon työtä tekevissä. Työnantajittain tarkasteltuna vähiten rajoitustoimet olivat vaikuttaneet valtiolla, ammattikorkeakouluissa tai yliopistoilla työskenteleviin (yli 90 %:ia kukin).
Niinpä niin, kaikenlaista mielenkiintoista paljastuu jo tarkastelemalla vain yhden kysymyksen vastauksia. Toivonkin että tämä blogikirjoitus innostaa tutustumaan tuloksiin, jotta saisimme vielä parempaa kuvaa siitä, kuinka koronapandemia on vaikuttanut akateemisiin työmarkkinoihin. Ja mitä kaikkea mahtaakaan löytyä juuri avovastauksista – yliopistosta valmistuneet, kun yleensä ovat hyviä ilmaisemaan itseään kirjallisesti! Ja kaikille, jotka pohtivat koulutusvalintojaan, voisi kai todeta, että korkeakoulututkinnon suorittaminen kannattaa (ainakin n. 80 %:sesti), olipa pandemiaa tai ei!
Voit tutustua tuloksiin Vipunen.fi-sivustolta – Uraseuranta
Outi Suorsa
suunnittelija/uraohjaaja
Itä-Suomen yliopisto
Julkaistu:
24.05.2021