Opiskelijapalvelut

Urasuunnitteluopas

Urasuunnittelun lähtökohdat | Osaamiseni ja persoonallisuuteni | Kiinnostus ja arvot | Urasuuntautumisvaihtoehtoni
Valintoja ja päätöksentekoa | Tehtäviä:Taitoinventaari ja Resurssianalyysi | Vaihtoehtona yrittäjyys

Kiinnostus ja arvot

Urasuunnittelussa on hyvä miettiä omia kiinnostuksiaan ja unelmiaan. Millaiset asiat todella kiinnostavat ja motivoivat sinua? Kun tiedät, mistä olet kiinnostunut elämässä ja työssä, toimit tavoitteellisemmin ja saavutat todennäköisemmin itseäsi tyydyttäviä päämääriä.

Mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä?

Vastaamalla tähän kysymykseen tunnistat arvojasi. Arvojen pohdintaa voi helpottaa, kun mietit jotain valintatilannetta elämässäsi. Miten arvot näkyivät valinnoissasi tai toiminnoissasi? Mitä muita arvoja olisit halunnut tilanteessa ilmentää, mutta et jostain syystä voinut? Mitä nämä kaikki arvot kertovat sinusta? Rajaavatko arvosi kenties joitain uravaihtoehtoja pois?

Arvot erotetaan asenteista ja mielipiteistä (esim. Levomäki, 1998 1). Mielipiteet liittyvät konkreettisiin asioihin ja muuttuvat nopeimmin. Asenteet liittyvät yleisempiin asioihin ja muuttuvat mielipiteitä hitaammin. Arvot puolestaan ovat abstrakteimpia ja hitaimmin muuttuvia. Arvot ohjaavat toimintaamme ja valintojamme, ne ovat suhteellisen pysyviä myös vaikeissa valintatilanteissa. Kannattaa muistaa, että se mitä arvostat, motivoi!

Arvoja voi erotella eri tavoin. Ne voidaan esimerkiksi jakaa myös itseisarvoihin ja välinearvoihin niiden tavoitteen mukaan (esim. Levomäki, 1998). Itseisarvoja ovat esimerkiksi hyvä elämä, terveys, tasa-arvo ja hyvä ihmissuhde. Välinearvot ovat tavoitteita ja välineitä, jotka palvelevat itseisarvojen toteuttamista, kuten tehokkuus, hallintorakenne tai raha.

Kari E. Turunen (1992) ryhmittelee arvot neljään luokkaan.

  1. Varsinaisia arvoja on vain kolme, eli totuus, kauneus ja hyvyys. Näitä voidaan tavoitella, mutta ei pysyvästi saavuttaa.
  2. Ihanteita on lukematon joukko: rehellisyys, oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, vastuullisuus, ystävällisyys, tasa-arvo jne.
  3. Arvostuksia on vielä enemmän kuin ihanteita: tavarat, omaisuus, ulkonäkö, terveys, matkat, kunnia, taide, ystävyys jne. Arvostuksilla on yleensä selvä kohde, joka on konkreettinen (auto) tai abstrakti (tiede).
  4. Inhimillisesti arvokkaita kokemuksia ei voi luontevasti sijoittaa aikaisempiin luokkiin: oivallukset, taiteelliset elämykset, ystävyyden tai luonnon antama kokemus jne.

Kun voit työskennellä omien arvojesi mukaisesti, viihtyvyytesi työympäristössä lisääntyy ja voit toteuttaa itseäsi paremmin. On todettu, että ihminen, joka tekee omakohtaisesti mielekkääksi ja arvokkaaksi kokemaansa työtä, menestyy siinä paremmin, kuin sellainen, jolle työnteko tarjoaa ”vain” välinearvon, esim. palkan. Välinearvon turvin tällainen ihminen voi toteuttaa itseään työn ulkopuolella, mutta ei työssään. Siksi sinun kannattaa olla selvillä paitsi omista arvoistasi, myös sinua kiinnostavien yritysten ja organisaatioiden arvoista.

1) Levonmäki, Irma (1998): Arvojen moninaisuus tietoyhteiskunnassa. Helsinki: Sitra.

Alkuperäisteos on tehty Helsingin yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenian
hallinnoimassa Urapaja ESR-projektissa vuosina 2000-2002.
© Aarresaari-verkosto