Urasuunnittelun lähtökohdat |
Osaamiseni ja persoonallisuuteni | Kiinnostus ja
arvot | Urasuuntautumisvaihtoehtoni
Valintoja ja päätöksentekoa |
Tehtäviä:Taitoinventaari ja Resurssianalyysi | Vaihtoehtona
yrittäjyys
Jos urasuunnittelu käsitteenä ja toimintana vaikuttaa sinusta jotenkin vaikealta tai oudolta, ei huolta! Muuttuvilla työmarkkinoilla yksi urasuunnitelma ei enää riitä; sellaista polkua ei voi etukäteen kartalle piirtää, joka veisi sinut ensin yliopistosta työelämään ja sitten työtehtävästä toiseen. Urasuunnittelun sijaan nykyisin puhutaankin pikemminkin Career developmentista, joka voidaan kääntää ”elämänajan jatkuvaksi itsensä kehittämiseksi” (Onnismaa 2003). Kun työtehtävät, ammattirakenteet, työelämän toimintatavat ja työntekijöiltä odotettavat vaatimukset muuttuvat koko ajan, on hyvä aika ajoin tarkistaa omaa urasuunnitelmaa. Missä kohtaa kartalla kulloinkin olet ja mikä on seuraava askeleesi.
Et voi suunnitella uraasi samaan tapaan kuin gradua tai seminaarityötä, jonka muodosta, sisällöstä ja aikataulusta olet yksin vastuussa. Oman työpanoksesi ja tuloksen suhde ei ole yhtä suoraviivainen urasuunnittelussa kuten edellä mainituissa hankkeissa, joissa sinä pitelet kutakuinkin kaikkia lankoja käsissäsi.
Yhtä kaikki: urasuunnittelu on tarpeellista kaikille yliopisto-opiskelijoille, ja ellet valmistu tiettyyn, yksittäiseen akateemiseen ammattiin, se on suorastaan välttämätöntä. Urasuunnittelua ei pidäkään ymmärtää kapeasti pelkkänä suunnitteluna, vaan koko opintokaaren kestävänä prosessina ja asenteena. Asenteena, joka näkyy tavassasi suhtautua opiskeluun ja opiskeluvuosiin kokonaisvaltaisesti ja tavoitteellisesti.
Jotta löytäisit sinulle soveltuvan paikan työelämässä valmistuttuasi, on asiaa lähdettävä pohjustamaan jo opiskeluvuosina. Urasuunnittelua voi olla vaikeaa aloittaa enää siinä vaiheessa, kun tutkinto on lähes valmis ja gradu esitarkastuksessa.
Maisteriksi voit toki valmistua tekemällä vain sen, mitä tiedekuntasi ja laitoksesi minimissään tutkinnon saamisen ehdoksi on asettanut, pohtimatta sen kummemmin sitä, mitä oikeastaan olet tullut opiskelleeksi. Tulevaisuuden asiantuntijatehtäviin harjaantuminen ja oman uran suunnittelu vaatii kuitenkin pysähtymistä, keskittymistä ja ajatustyötä: mihin olen menossa? Mikä minua kiinnostaa? Millaisiin työtehtäviin haluan sijoittua valmistuttuani?
Tulevaisuuteen emme osaa kurkistaa, emme ainakaan kovin pitkälle - eikä tämä ole edes tarpeen. Riittää, kun asettaa tavoitteita sekä ottaa oman oppimisensa ja kehittymisensä haltuun tässä ja nyt. Tämä tarkoittaa sen seikan mieltämistä, että opiskelu yliopistossa antaa mahdollisuuden kehittää yleisiä älyllisiä valmiuksia ymmärtää kriittisesti ympäröivää yhteiskuntaa. Yliopistotutkinto antaa monia asenteellisia, viestinnällisiä ja kognitiivisia työkaluja asiantuntijalle oppiaineesta riippumatta. Ammatilliset loppusilaukset, nuo usein mainitut työelämän vaatimukset, ovat aina organisaatiosidonnaisia ja ne opitaan käytännön työssä.
Yliopisto-opiskelijan urasuunnittelu voisi olla sillan rakentamista yliopistosta työelämään. Tuo silta ei ole mikään asennusvalmis ja staattinen elementti, vaan sitä on rakennettava pala palalta. Osan paloista saat luennoilta, seminaareista ja kirjapaketeista. Aivan yhtä keskeistä materiaalia sillan rakentajalle ovat harrastuksesi, järjestöissä tai vapaaehtoistoiminnassa toimiminen, samoin osa-aika- ja kesätyöt, työharjoittelu sekä opiskelijavaihto. Nämä kaikki tarjoavat sinulle niitä tärkeitä viestintä-, yhteistoiminta- ja motivaatiotaitoja, joita asiantuntijana tulet tarvitsemaan, ja joita tuleva työnantajasi sinulta odottaa.
Omaa asiantuntijuuttaan voi olla vaikeaa hahmottaa vain kampuksella opiskellen. Opiskelutoverisi ovat kuitenkin aika lailla samankaltaisessa tilanteessa kuin sinä itse. Helpommin oman osaamisen suhde muiden ihmisten osaamiseen jäsentyy helpommin, kun osallistut vapaa-aikana toimintaan, joka sinua kiinnostaa. Samalla luot huomaamattasi niitä verkostoja – ihmisiä, jotka tuntevat sinut ja tekemisesi jäljet - , joiden kautta pääset urapolkusi alkuun.