Antoisa harjoittelu - opas harjoittelupaikalle

 1. Ennen harjoittelua (Harjoittelun tavoitteet - Valmistautuminen harjoittelijan tuloon - Sopimukset)
2. Harjoittelun aikana (Perehdytys - Ohjaus)
3. Harjoittelun jälkeen (Loppukeskustelu ja työtodistus - Harjoitteluyhteistyön jatkuminen)
4. Lisätietoja

Yliopisto-opiskelijoiden opintoihin liittyy pakollinen tai vapaavalintainen harjoittelu, jonka tavoitteet ovat sekä koulutuksellisia että yliopistojen ja työelämän vuorovaikutukseen tähtääviä. Harjoittelun kesto on keskimäärin 3 kk.

Työnantajat saavat uusinta tietoa koulutuksen sisällöstä ja laadusta sekä arvokkaan työpanoksen palkkaamansa opiskelijan harjoittelun myötä. Harjoittelu voi toimia myös uusien työntekijöiden rekrytointikanavana. Yliopistot seuraavat harjoittelun avulla työelämän vaatimuksia ja trendejä sekä hyödyntävät harjoittelusta saatua palautetta opetussuunnitelmissaan.

Harjoittelu osana opintoja auttaa opiskelijaa jäsentämään teoreettista tietoa ja työelämään sijoittumista. Harjoittelulla on merkittävä positiivinen vaikutus opiskelijan urasuunnitelmiin ja opiskelumotivaatioon. Opiskelijan työtehtävien tuleekin olla sellaisia, että niissä voi soveltaa saamaansa koulutusta.

1. Ennen harjoittelua

Harjoittelun tavoitteet

Tavoitteet on hyvä kirkastaa ennen harjoittelun alkamista. Tavoitteita on kaikilla kolmella osapuolella: työnantajalla, opiskelijalla ja yliopistolla. Mikäli harjoittelu on opiskelijan tutkintoon sisältyvä opintojakso, on harjoittelulle tällöin yliopiston asettamat oppimistavoitteet, joista saa lisätietoa yliopiston harjoitteluvastaavilta. Tämän lisäksi opiskelijalla voi olla omiin työelämävalmiuksiinsa sekä ammatilliseen kehittymiseensä liittyviä tavoitteita.

Harjoittelu on monelle opiskelijalle ensimmäinen kosketus tulevaan alaan ja sen työtehtäviin. Työtehtävien sovittamista opiskelijan tietämyksen ja taitojen mukaisiksi helpottaa, jos opiskelija on harjoittelupaikan haun yhteydessä kertonut työtehtäviä koskevista odotuksistaan suhteessa työnantajan tarjoamiin tehtäviin. Syventävien tai maisteriopintojen vaiheeseen edenneellä opiskelijalla saattaa olla alan töistä laajempaakin kokemusta, mikä työnantajan kannattaa huomioida harjoittelunaikaisia työtehtäviä ja tavoitteita suunnitellessaan.

Valmistautuminen harjoittelijan tuloon

Ennen harjoittelun alkua kannattaa tehdä opiskelijan vastaanottamiseen tarvittavat valmistelut mahdollisimman pitkälle, jotta opiskelija tuntee itsensä tervetulleeksi ja pystyy nopeasti sopeutumaan uuteen työympäristöön ja työtehtäviin. Opiskelija kannattaa kutsua työpaikalle tutustumaan harjoittelupaikkaan, jolloin työtehtävistä voidaan sopia tarkemmin. Vierailukäynnillä opiskelija orientoituu etukäteen tulevaan työpaikkaan ja samalla voidaan laatia työsopimus. Harjoittelun ohjaaja valmistaa ja pohjustaa myös työpaikan muun henkilökunnan opiskelijan tuloon.

Harjoittelija tarvitsee

  • Oman työpisteen
  • Tietokoneen ja muut työssä tarvittavat välineet

Lisäksi kannattaa pohtia, mitä muita käytännön asioita kerrotaan ja miten ne hoidetaan. Tällaisia ovat mm.

Tilat oman työpisteen lisäksi

  • Tietokoneen ja puhelimen käyttöoikeudet
  • Työaika ja sen seuranta
  • Palkanmaksukäytännöt
  • Kopiokoneen käyttö
  • Toimistotarvikkeiden saanti
  • Sosiaalitilat ja kahvitaukokäytäntö
  • Ulko- ja sisäovien aikataulut ja käyttö
  • Postin kulku sisäisesti ja ulkopuolelle

Sopimukset

Harjoittelupaikan varmistuttua opiskelija tekee työnantajansa kanssa sopimuksen palvelussuhteeseen ottamisesta. Sopimus on hyvä tehdä kirjallisena. Opiskelijan harjoittelu on perusteltu syy tehdä määräaikainen sopimus.  

Palvelussuhdemuotona voi olla joko työsuhde tai virkasuhde. Harjoittelupaikka maksaa opiskelijalle palkan oman alansa työ- tai virkaehtosopimuksen mukaan koko harjoitteluajalta. Harjoittelupaikka vastaa opiskelijasta työsopimuslain ja muiden työnantajan velvollisuuksien mukaisesti.

Mitä työsopimuksessa tulee olla mainittuna:

Työsopimuksen osapuolet

  • Työsuhteen alkamisajankohta
  • Määräaikaisen työsopimuksen kesto ja määräaikaisuuden perusta
  • Työntekopaikka
  • Työntekijän pääasialliset työtehtävät
  • Sovellettava työehtosopimus
  • Palkka, muu vastike ja palkanmaksukausi
  • Työaika
  • Vuosiloma
  • Irtisanomisaika
  • Lomaraha
  • Sairausajan palkka
  • Koulutus
  • Matkakustannukset, matka-ajan palkka
  • Vakuutukset

Erilaisia työsopimusmalleja löytyy mm. ammattijärjestöjen www-sivuilta.
 

2. Harjoittelun aikana

Perehdytys

Opiskelija tulee perehdyttää työhönsä. Perehdyttäminen työhön alkaa työtilojen, työpaikan ja työtovereiden esittelyllä. Opiskelija on myös hyvä perehdyttää organisaation erilaisiin toimintaperiaatteisiin, organisaation toimialaan ja muihin käytännön asioihin. Opiskelija kannattaa myös ottaa mukaan kokouksiin ja palavereihin, jotta hän pääsee sisälle organisaatioon mahdollisimman nopeasti.

Perehdyttämisvaiheessa on lisäksi tärkeää sopia opiskelijan pääasiallisista työtehtävistä, jotta opiskelijalle on selvää mikä on hänen roolinsa ja mitkä tehtävät kuuluvat hänelle. Perehdyttämisessä myös opiskelijan aktiivisella roolilla ja oma-aloitteisuudella on tärkeä merkitys.

Ohjaus

Opiskelijalla tulee aina olla harjoittelupaikassa nimettynä tehtäviin perehtynyt ohjaaja. Hyvään harjoitteluun kuuluu, että ohjaaja sitoutuu perehdyttämään opiskelijaa, ohjaamaan opiskelijaa koko harjoittelujakson ajan ja arvioimaan hänen oppimistaan. Opiskelijan kannalta on tärkeää, että hän saa ohjaajalta palautetta siitä mikä on mennyt hyvin, mutta myös siitä mitä opittavaa hänelle jäi harjoittelun jälkeen. Lomien ja muiden pidempien poissaolojen ajaksi harjoitteluohjaajalle tulee olla nimettynä varahenkilö. Myös yliopiston harjoitteluyhteyshenkilön puoleen voi kääntyä harjoitteluvaatimuksiin ja ohjaukseen liittyvissä asioissa.  

Ohjaus on oppimisprosessi niin opiskelijalle kuin ohjaajallekin. Opiskelija oppii parhaiten saadessaan mielekkäitä ja riittävän haasteellisia työtehtäviä. Ohjauksen avulla lisätään opiskelijan tuntemusta oman koulutusalansa erityispiirteistä ja työn vaatimuksista. Lisäksi ohjaus vahvistaa opiskelijan yleisiä työelämävalmiuksia, kuten tiimi- ja vuorovaikutustaitoja sekä ongelmanratkaisutaitoja. Ohjausprosessi edellyttää aitoa vuorovaikutusta, jossa keskustellaan ja kuunnellaan toista arvostaen. Hyvän mahdollisuuden dialogille tarjoaa vapaa, yhteistoiminnallinen, tietoa yhdessä luova ja tukea antava ilmapiiri.

Hyvään ohjaukseen sisältyy

  • Harjoittelijan kuunteleminen
  • Opiskelijan ideoiden, näkemyksien ja mielipiteiden arvostaminen
  • Rakentavan palautteen antaminen
  • Harjoittelijan kannustaminen ja innostaminen
  • Avoin suhtautuminen uusiin näkökulmiin

Ohjaus kannattaa

Antoisa harjoittelukokemus ja hyvä mielikuva työnantajasta välittyvät opiskelijan kautta oppilaitokselle ja muille opiskelijoille. Opiskelijan kanssa käydyt keskustelut tarjoavat tietoa alan uusimmasta tutkimuksesta ja teoriatiedosta. Opiskelijan kautta ohjaaja ja koko työyhteisö voi päivittää omaa ammattitietouttaan ja saada tuoreita näkökulmia työelämään suoraan yliopistomaailmasta.

Muistilista ohjauksen toteuttamiseksi - vinkkejä ohjaajalle

  • Opiskelijan kanssa käydään tavoitekeskustelu ennen harjoittelun alkamista ja täsmennetään kaikkien osapuolten realistiset odotukset ja tavoitteet
  • Sovitaan ohjauskäytännöt, esimerkiksi erilaiset oppimistehtävät
  • Harjoittelujakson alkuun koko työyhteisön yhteinen tutustumis- ja perehdytystuokio.  Samalla varmistetaan, että kaikki työyhteisön jäsenet tietävät, mitä opiskelija tekee
  • Sovitaan säännölliset opiskelijan ja harjoittelunohjaajan viikoittaiset palautekeskustelut. Opiskelijan tulisi saada ohjaajaltaan rehellistä ja rakentavaa palautetta koko harjoittelujakson ajan.
  • Opiskelijan osallistuminen työpaikan erilaisiin tilaisuuksiin kuten kokouksiin, palavereihin ja asiakastapaamisiin
  • Opiskelijan on hyvä joutua pohtimaan eri työmenetelmien eroja, tuloksia ja niiden tarkoituksenmukaisuutta. Ohjaajan tulisi rohkaista opiskelijaa myös arvioimaan harjoittelupaikan työtapoja. Opiskelijanäkökulma auttaa näkemään harjoittelupaikan työkäytännöt ja toiminnan uusin silmin.

 

3. Harjoittelun jälkeen

Loppukeskustelu ja työtodistus

Harjoittelun loppuvaiheessa harjoittelijan ja harjoittelunohjaajan kannattaa varata aikaa loppukeskustelulle. Keskustelussa käydään läpi harjoittelun keskeiset sisällöt ja arvioidaan onko tavoitteissa onnistuttu.

Harjoittelun yhteinen arviointi

  • auttaa opiskelijaa tiedostamaan ammatillista kasvuaan
  • avaa niitä tekijöitä, joiden suhteen on vielä kehittämisen varaa.

Opiskelijalla on oikeus saada työtodistus, josta ilmenee

  • harjoittelutyönantaja,
  • työtehtävät
  • harjoittelun ajankohta.

Opiskelija voi pyytää todistukseen vielä erikseen arviota työtaidoistaan. Todistus kannattaa kirjoittaa välittömästi harjoittelun päädyttyä.

Harjoitteluyhteistyön jatkuminen

Onnistunut harjoitteluprosessi edellyttää valmistautumista, työskentelyjakson hyödyntämistä, ja kokemuksen analysointia jälkikäteen. Oppiminen tekee harjoittelusta laadukasta. Myös työnantaja on saavana osapuolena.

Onnistunut ja laadukas harjoittelu avaa mahdollisuuden vakiintuneeseen harjoitteluyhteistyöhön yliopiston kanssa.

4. Lisätietoja 

Lisätietoja löytyy yliopistojen verkkosivuilta, katso yhteystiedot osoitteessa

www.aarresaari.net/yhteystiedot

Lisätietoa yleisesti korkeakouluharjoittelusta

www.korkeakouluosaajat.fi