Viime vuosikymmenen puolivälissä perustettiin yliopistoihin ura- ja rekrytointipalveluyksiköt huolehtimaan opintojaan päättävien työuraohjauksesta ja työllistymisen edistämisestä. Ura- ja rekrytointipalvelujen kautta myös työnantajat saivat paremmat mahdollisuudet suoriin yhteyksiin yliopistolle ja vastavalmistuneisiin.
Erityisesti 1990-luvun alun lama ja sen heijastuminen myös akateemisiin työ- ja rekrytointimarkkinoihin lisäsi valtiovallan kiinnostusta akateemisesti koulutettujen työllistymisestä. Opetusministeriö oli ratkaisevassa roolissa yliopistojen ura– ja rekrytointipalvelutoiminnan käynnistymisessä syksyllä 1994.
Julkinen projektirahoitus mahdollisti valtakunnallisen kehittämistyön ja tarjosi samalla mahdollisuuden mukauttaa ura- ja rekrytointipalveluiden toiminta vastaamaan kunkin yliopiston omia tarpeita. Myös työministeriö tuki osaltaan palvelutoiminnan profiloitumista yliopistopaikkakunnilla uusien resurssien ja yhteistyön avulla. U&R-palvelu¬toiminnan käynnistyminen korosti työllisyyden edistämistä yhtenä yliopisto-opintojen keskeisistä osatekijöistä ja vahvisti yliopistojen roolia ja vastuuta koulutettaviensa työllistymisestä.
Ura- ja rekrytointipalvelut olivat muutosten edessä, kun opetusministeriön rahoitus loppui vuoden 2000 lopussa. Vuoden 2001 alussa alkoikin integraatiovaihe, jonka aikana rekrytointipalvelut ovat organisoituneet osaksi yliopistojen perustoimintaa. Nykyisin toiminta on vakiinnuttanut paikkansa yliopistoissa: lähes kaikissa yliopistoissa on ura- ja rekrytointipalveluyksiköt ja niiden perushenkilöstön koko vaihtelee 1-10 henkilön välillä yliopiston koon mukaisesti.
U&R-palveluiden perustamisesta lähtien yliopistojen yksiköt ovat olleet tiivissä yhteistyössä ja kehittäneet yhdessä toimintaansa. Kansallinen verkostoituminen on lisännyt palvelutoiminnan vaikuttavuutta ja sen yhteiskunnallista merkitystä.
Kansallisen verkoston toiminta oli aluksi vapaamuotoista, ja yhteistyö perustui erilaisten tapahtumien ja projektien organisointiin. Vuonna 2001 yliopistot tekivät virallisen yhteistyösopimuksen Aarresaari-verkoston (Suomen akateemiset ura- ja rekrytointipalvelut) toiminnasta.
Verkoston tuottama Aarresaari-portaali oli ensimmäinen valtakunnallinen kampusrekrytointiin liittyvä palvelukonsepti työnantajille ja samalla myös yhtenäinen palvelujärjestelmä eri yliopistojen opiskelijoille. Akateemisten ura- ja rekrytointipalveluiden kotisivut (www.aarresaari.net) ovat viime vuosina pysytelleet Suomen suosituimpien työ ja ura -teeman verkkosivujen joukossa. Kävijöitä on yli 120.000 joka kuukausi.
Ura- ja rekrytointipalveluilla on selkeä yhteinen missio toiminnalle: edistää opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden tarkoituksenmukaista sekä laadukasta sijoittumista työelämään. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää monipuolista vuorovaikutusta niin työnantajien, sidosryhmien, opiskelijoiden kuin yliopistojenkin kanssa.
Ura ja rekrytointipalveluiden tarjoamat palvelut:
Aarresaari-verkosto pitää lähitulevaisuuden keskeisenä tavoitteena huolehtia kansallisesta koordinaatiotehtävästään U&R-alalla. Avoimesti toimiva yhteistyön malli on samalla esimerkki verkostoyhteistyöstä muille korkeakoulukentän toimijoille.
Nopeasti kasvaneessa ja muuttuvassa korkeakoulukentässä ohjauksen, ja aivan erityisesti ura- ja työelämäohjauksen, vahvistaminen ja profiloiminen ovat osa onnistuneen kansallisen koulutusstrategian operatiivista toteuttamista.
Siirtyminen kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään yliopistoissa luo paineita työelämäorientaation terävöittämiselle tutkinnoissa. Yksi ratkaiseva kysymys on, miten pystytään ylläpitämään opiskelijoiden työelämä- ja työmarkkinatietämys riittävän korkealla tasolla. Yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluilla on tässä merkittävä rooli.
Työnantajakentän näkökulmasta tulevaisuuden kehitysteemoja ovat yliopisto-yritys|työnantajayhteistyön tehokkaat mallit ja suorat yhteydet kampuksille. Työnantajakuvan kohentaminen tai uusien resurssien hankintaan tähtäävän monikanavarekrytoinnin suunnittelu kannattaa usein aloittaa U&R-yhteistyössä.
Suomalaiset U&R-yksiköt ja koko Aarresaari-verkosto ovat olleet aktiivisia toimijoita eurooppalaisessa yhteistyössä, josta esimerkkinä vahva edustus alan järjestöissä ja mm. Fedora-konferenssin järjestäminen Oulussa 1998. Jatkossa kansainvälinen yhteistyö on entistä keskeisempää, kun voimistetaan kansainvälisen harjoittelun ja työnhaun kysymyksiä globaaleilla työmarkkinoilla.